• Takaisin etusivulle


  • Keskustelupalsta
    Kaikki tervetulleita ikään, kokoon tai juoksuvauhtiin katsomatta!

  • Wanha arkistofoorumi
    Älä kirjoita tänne mitään äläkä rekisteröidy sinne, ei kannata. Kaikki keskustelut uuden palstan puolella. Kiitos.

  • Mikäs mies se tämä on?
  • Omat juoksut

    Omat projektit
  • 2.59.59 -projekti osa I
  • Maratonilta maaliin 2006


    Omat maratonit yms
  • Vantaa -05
  • Hämeenlinna -05
  • Suvi-ilta -05
  • Vantaan maraton -04
  • HCM -04
  • Paavo Nurmi -04
  • Terwamaraton -04
  • Tampere maraton-03
  • Tukholma maraton-03
  • HCM -02
  • Wien maraton -02
  • Kempele maraton -01
  • Kempele maraton -00

  • Kotirataultra 50km -05
  • Tervahiihto 70km -04
  • Kotirataultra 50km -04

    Muut

  • Lue vieraskirjaa

  • Wanha linkkilista
  • New yorkin matka
  • Thaimaassa 2006
  • RunningSite.net
  • Blogi

    Sunnuntai, 16 Syyskuu:ta 2007

    Hankin tuonne keskustelufoorumin puolelle ominaisuuden pitää blogia. Sinne siirtyy nyt myös oma blogini. Elikkäs tänne. Voit myös kommentoida kirjoituksia kirjautumalla sisään palstalle ja painamalla otsikon linkkiä.


    Keskiviikko 12.9

    Keskiviikko, 12 Syyskuu:ta 2007

    Hitto kun piti laittaa niitä kuvia, mutta ei jaksa alkaa vääntämään. Ei kuiteskaan onnistuis ensimmäisellä yrittämällä. Eilen vietin laatuaikaa Biosin kanssa. Ei oo tuo cd/dvd-asema toiminu viime aikoina ja eilen päätin pistää sen kuntoon. Ei menny kuin 2h ennen kuin onnistu. Tutkimattomia ovat Biosin polut.

    Eilen kävi myös isännöitsijä ja rakennusliikkeen äijät tekemässä arviota kylppäriremontista. Pitäs laittaa laattaa seinään ja lämmitystä lattiaan. Saa nähdä miten kallis rasti siitä tulee. Eipä nuo kyllä oikein ilmottele aikataulua eikä mitään. Onhan se näin jännempää. Joku päivä kun tuun töistä niin kylppäri on varmaan revitty auki. Enkä kyllä etes yllättyis.

    Juoksun parissa menee paremmin. Reilu viikko sitten tutustuin tarkemmin Footbalancen pohjallisiin. Siinä sitten todettiin, että oikeassa jalassa on askelvirhe mitä pitäs korjailla. Nyt on sitten pohjalliset kävelykengissä ja lenkkareissa. Alussa jalkapohjat väsy nopeasti, mutta parin päivän jälkeen ei tuntunu enää mitään. Nyt mitä on tullu juoksenneltua niin ei ole ollu kipuja tai muutakaan valittamisen aihetta. Että hyvin tuntuvat auttavan. Kattoo nyt muuttuuko tilanne, mutta tällä hetkellä oon kyllä enemmän kuin tyytyväinen noihin. Kun ne vaan vielä kestäis muodossaan, että ei pidä olla ostamassa niitä muovikassillista joka vuosi.

    Toinen muutos sitten tuli tuossa kun sykemittari vaihtu Polarin ja Forerunnerin yhdistelmästä FRWD W600:een. Luultavasti käytän näitä kaikkia vähän sekasin. Että sen mukaan mennään mitä tarvitaan. Tosin tätä W600:sta pyrin ulkoiluttamaan aina kun vaan mahdollista. Eilen me ulkoiltiin 14km. Matkanteko kesti 82min ja syke oli 149. Nopeus puolestaan 5:49/km. Illalla tosin särki jalkoja jo niin hyvin että tuskimpa tänään tarvii juosta. Lisäksi pitäs tehdä se harjoitussuunnitelma Vantaan maratonille. Siinähän sitä olis tekemistä.


    Maanantai 10.9

    Sunnuntai, 9 Syyskuu:ta 2007

    Pikanen yhteenveto viikonlopusta. Alotetaan vaikka tuosta perjantaista. Piti kävästä testaamassa lähiparturin ulko-oven saranoita. Oli sitten parturin täti saattanu ittensä raskaaksi. Maha rupes olemaan semmosta kokoa, että hirvittää. Lue siinä sitten seiskaa kun se maha pyörii pään ja lehden välissä. Kokemus se oli tuokin. Illalla kävin sitten kattomassa Jokereitten ja Bluesin Ärrä cupin peliä. Blues oli yllättävän hyvä tai sitten Jokerit pelas niiden omalla tasolla. Ilmeisesti se vaihtoehto B oli oikea koska Ilves voitti Jokerit sitten lauantain finaalissa 0-2. Raipen vasen luistin oli muuten numeron pienempi kuin oikean jalan luistin. Kyllähän sen huomas. Kyllästy ilmeisesti pitämään ylimääräistä villasukkaa vasemmassa jalassa.

    Lauantaina oli suunnitelmissa herätä 6.00 ja lähteä lenkille 7.00. Arvaa vaan kävikö noin… Siinä puoli kymmenen aikaan pää nousi sängystä. Yhentoista jälkeen piti sitten mennä jo Porvooseen koiranäyttelyyn. Eikä siellä taas menny kuin 3h ja lopputulos oli jo lähtiessä tiedossa. Että ei pärjätty. Koira on kuulemma lihaksikas, mutta selkä on lyhyt ja kuono on liian kapea. Karvaakin haukku liian pehmeeksi. Kyllähän se vielä muitain vikoja löysi sitä 40e maksua vastaan. Jotenkin ei taas yhtään sytyttäny tuo näyttelyssä ramppaaminen.

    Lauantai-ilta meni sitten kärppien pelissä. Taas voitettiin ja pokaaleja tuli lisää kaappiin. Äänikin oli aika kesäterässä kun se meinas mennä jo ekan erän jälkeen. No kyllä se tässä kauden edetessä paranee tuokin ominaisuus. Sunnuntaina sitten juoksin sen lauantaina juoksematta jääneen lenkin. Matkaa kerty 22km ja jalkaa ei särkeny. Tarkemmat luvut huomenna. Huomenna myös vähän selvitystä miksi tuota jalkaa ei enää särje. Olishan tuo syy pitäny arvata aikasemin. Ja vaimo pääsi taas kuittailemaan kun se esitti oikean diagnoosin jo kauan sitten.


    Torstai 6.9

    Torstai, 6 Syyskuu:ta 2007

    Se on sitten tuo syksy tullu mun mittareiden mukaan. Eli kun lähdin tiistaina lenkille niin oli jo pimeä. Eihän kesällä tommosta satu. Pääsin liikkelle vasta hieman ennen yheksää illalla. Alkuun mentiin 4km 6:30/km vauhtia syke 142. Siihen perään 6,6km 5:07/km sykkeellä 166, kulki melko helposti. Loppuun vielä pientä kiriä 700m 4:20/km syke 175 ja loppuun kilometri 4:18/km jossa lopussa ylämäki. Mäen päällä maksimi 185 ja keskiarvoksykkeeksi tuli 180. Eli jakso yllättävän hyvin kiristää loppua kohti. Eihän tuolle vedolle tullu pituutta kuin 8,5km mutta on siinä menemistä tällä kunnolla. Loppuun sitten vähän verryttelyä ja saunaan. Ei muuten tarvinnu saunan jälkeen kauan valvoa.

    Nyt tässä menee sitten pari päivää levätessä ja lauantaina olis taas pitkän lenkin vuoro.


    Tiistai 5.9

    Tiistai, 4 Syyskuu:ta 2007

    Kyllä täällä eilen kävi 100+ vierasta. Täytyy sanoa, että yllättävän paljon. Eilinen meni täysin lepäilessä. Piti ihan ottaa 2h päikkärit. Tänään olis sitten ohjelmassa 11km ja sauna. En tiiä innostuisko sitä vetämään vähän kovempaa vauhtia. Jos ei 5km vauhtikestävyyttä irtoa niin pitää sitten tehdä vetoina. Toisaalta vois kyllä tehdä vähän pitemmän lenkin jotta sais vähän enemmän pituutta tuohon vauhtikestävyyteen. Tinkis vähän vauhdista, se kyllä tarkottas taas sitä että pitää tehdä jotain motivaatiorinkiä lenkin puoliväliin. Katotaan nyt miten kulkee.


    No se oon minä tässä taas

    Maanantai, 3 Syyskuu:ta 2007

    Nyt täällä taas juostaan. Ajattelin jopa alottaa nämä kommentoinnit uudestaan. Että jos nyt on etes noita lenkkejä mitä kommentoida niin on jotain tarinaa mitä kirjotella. Laitoin tohon oikeelle myös tommosen laskurin, että näkee lukeeko näitä joku. Näin alussa voi kirjotella vaikka miten levotonta juttua kun ei näitä kuitenkaan lue kuin minä ja pari muuta.

    Että mitäkö kuuluu? No mullahan oli pari viikkoa sitten varattu se aika sinne lääkärille. Edellisellä viikolla laitoin jalkaan rastin mistä särkee. Kun sitten laitoin siihen samaan  kohtaan noita tulehduskipulääkkeitä niin kipu hävis. Sinänsä yllättävää ettei niin ollu käyny aikasemmin. Ihan varmuuden välttämiseksi juoksin jalalla vielä viikonloppuna 10km lauantaina ja 15km sunnuntaina. Olin aivan varma että tuo riittää säryn takasin saamiseen. Pettymys oli aika suuri kun ei sitten särkenytkään. Oikein piti jalkaa vääntää ja kääntää, mutta ei mitään. Eihän siinä sitten voinu muuta kuin peruttaa aika lääkärille.

    Nyt oon sitten ulkoiluttanu tätä varsin miehekästä, pienen kaljamahan omaavaa, kroppaani pitkin Meri-Rastilan polkuja. Hiki lentää ja porukkaa lappaa ohi molemmilta puolilta. Torstaina kävin tekemässä kevyen 8km:n lenkin vauhdilla 5:51/km keskisykkeen ollessa 146. Lauantaina kerty kilometrejä 20, vauhti 6:57 ja syke 143. Olin matkassa oikein juomarepun kanssa. Varustuksena oli hihaton paita ja lyhyet trikoot. Se oli siinä ja siinä etten palannu hakemaan lisää vaatetta. Vauhti oli aika heikkoa noille sykkeille, mutta minkäs teet. Vähän meinas heikottaa. Eilen vetäsin sitten 10,5km 6:34/km ja syke 146. Nyt sitä vaatetta oli taas päällä vähän liikaa. Tuo lauantain 20km oli taas pisin lenkki pitkään aikaan. Olisko eletty kesäkuuta kun viimeksi juoksin tommosia matkoja.

    Nyt tuntuu jaloissa ihan hyvältä. Ei mitään kipuja paitsi pientä jumia kun venyttelyt tapahtuu hampaita harjatessa. Uskaltaakohan tähän nyt laitella mitään tulevista tavotteista? Ettei vaan kävis kuten ennenkin, että sitten rupee jalka lähtemään alta. No uskaltaa. Sitten pitää vaan varata aikaa lääkärille. Sille miehelle on muuten kuukauden jono, että siihen se kiirre sitten loppuu.

    Eli tarkoitus olis nyt keskittyä viikonloppuihin. Kun mä en pysty viikolla juoksemaan niin juoksen pitkän lenkin lauantaina ja fiilistelen sunnuntaina. Tarkoitus olis juosta täyspitkä lauantaina ja sunnuntain lenkin pituus olis 1/3 lauantaista. Tällä haen uutta tapaa rasittaa jalkoja. Lähinnä ultrailutapa, mutta koitetaan myös lyhyemmillä matkoilla. Mun ongelma kun on aina ollu jalkojen kestävyys niin nyt tulis ensin se ärsytys jaloille ja sitten lenkki joka totuttaa jalat vielä jatkamaan työntekoa. Tavallisestihan lauantai on ollu kevyt päivä ja sunnuntaina on sitten juostu se pitkä. Usein maanantai on sitten ollu kans joko kevyt päivää tai täys lepopäivä. Tällä uudella systeemillä olis tarkoitus saada mahdollisimman paljon kilometrejä parille päivälle ja siten hakea uutta rasitusta. Katotaan miten toimii.

    Jos tää toimii niin mut nähdään Vantaan maratonin lähtöviivalla. Jos ei toimi niin sitten oon lääkärin odotushuoneessa.


    Salasanaa tässä muistelen

    Maanantai, 20 Elokuu:ta 2007

    Piti alkaa kirjottelemaan etes jotain kuulumisia jotta pysyis tuo salasana muistissa.

    Tänne ei kuulu mitään uutta. Vituttaa niin etten viiti kirjottaa sitä samaa itkuvirttä kuin viimeset 1,5 vuotta. Eihän se ketään enää etes kiinnosta, eikä kyllä voi syyttää. Oon tässä taas pari viikkoa yrittäny juosta ja lauantaina taas totesin ettei siitä hommasta tuu mitään. Lenkit on ollu semmosta pientä sievää kymppiä aika harvakseltaan. Kummempia kipuja ei ole ollu kuin vasta lauantain jälkeen. Lauantai meni sinänsä kivasti tuolla HCM:n juottopisteellä vettä jakaessa. Kotia kun palasin niin tuota oikeaa nilkkaa taas särki ja se oli ehkä hieman turvonnu. Sitä se teettää kun kävin aamulla juoksemassa 11km ja seisoin 7h juottopisteellä. Nyt siihen jalkaa laitellaan taas mobilattia ja kipulääkitystä seuraavat 1,5viikkoa. Sitten on lääkärin vuoro. Tuossa jalassa on yks piste johon särkee. Aika tarkkaan se on semmonen sormenpään kokoinen alue, mutta helevetin hyvin se siitä säteilee ympäriinsä. Välillä siinä on semmosta sykähtelevää kipua ja välillä sitä särkee ihan muuten vaan.

    Merkkasin tuon kohdan tussilla, että ainakin tietää mistä särkee. Ajattelin pitää tuon merkkauksen näkyvillä lääkäriin asti  niin voi sanoa, että kun tuosta painat niin mies hyppää tuolista. Sitä vitutuksen määrää ei voi sanoin kuvata mitä tuo jalka on tuottanu niin en etes yritä. Rupee myös olemaan aika suuri se mahdollinen kivun määrä mitä on valmis ottamaan vastaan jotta tuo paranis. Kattelin tuossa illalla Mirja Pyykön tekemää dokumenttia leukemiaa sairastavista lapsista. Tais olla osasto 10. Se oli semmonen 70-luvun ja 80-luvun taitteessa kuvattu dokkari. Ottivat siinä sitten luuydinnäytettä lapsilta leukemian diagnosointia varten. Oli kyllä semmosta hommaa, että meikäläisen ruotoon ei tulla koskemaan ellei olla henkeä viemässä. Tai sitten pitää tarjota puudutusta koko rahan edestä.

    Että semmosta. Tiistaina olis koiranäyttelyjen harjotukset ja sitten pitäs saunoa. Keskiviikkona ajattelin taas käydä lenkillä aivan senkin uhalla, että jalkaa särkee. Eihän se mitään uutta ole.


    aim päk in pisnes

    Tiistai, 7 Elokuu:ta 2007

    Rupes tänään töissä syömään miestä kun ei uskaltanu liikkua ettei olis tullu hiki. Tuntu että jos kynän nostaa niin hiki valuu. Eläköön meidän toimiston ilmastointi. Se tulee viimestään sillon kuntoon kun lumi tulee maahan, näin ne on kiinteistöhuollossa varmaan luvannu. Toivottavasti sitten tuo lämmitys toimii ennen kesää.

    No siinä kun kahvia join enkä uskaltanu liikkua vähääkään niin päätin lähteä töiden jälkeen lenkille. Onhan se paljon helmpompi sitten kertoa lääkärissäkin että mihin sattuu. Ja se lääkäri on muuten varattu päivämäärälle 29.8. Tuntuu olevan lääkärit golfaamassa ja tenniskentillä. No heitin siinä sitten vajaan 11km:n lenkin. Oli muuten eka lenkki taas kahden kuukauden tauon jälkeen. Laiska kroppa meinas vetää miestä jo kotia 15min juoksun jälkeen, mutta raahauduin sitten kuitenkin koko matkan. Aikaa meni 70min ja keskisyke oli 153. Eikä muuten sattunu mihinkään.

    Ja oli muuten niin hieno kokemus ettei paremmasta väliä. Sitä vois luopua paljosta jos joku lupais, että voi harrastaa mitä haluaa niin kauan kuin pää vielä pyörii. Tänään ei pitäis olla lenkkisaunaa koska on vielä elokuu. Mulla on kyllä epäilyksiä, että sittenkin olis lenkkisauna koska viime tiistaina naapurin isäntä hiimaili tuolla parkkipaikalla saunatakki päällä. Koska se ei oo sen normaali asuste eikä niillä ole saunaa niin mahdollisuudet on 50/50 jotta tänään pääsee saunomaan. Jos on saunavuoro niin sitten käyn heittämässä 7km. Jos ei ole saunavuoroa niin syön makkaraa ja juon olutta. Kummatkin on siis hyviä vaihtoehtoja.


    No vieläki hengissä, harmittaako?

    Keskiviikko, 11 Heinäkuu:ta 2007

    No nyt ollaan jo aivan terveitä, eli ei tekosyitä siltä pohjalta. Viikonloppuna kävästiin Oulussa kaverin häissä. Olihan taas kiva yrittää nukkua junassa. Empiiristen testien perusteella voin sanoa, että se on mahdotonta ellei a) ole aivan mahottomat univelat b) ellei tutustu ravintolavaunun oluttuotteisiin. Ja kun ei ole lähteny näihin kumpaankaan vaihtoehtoon niin ensin pyöriit sängyssä 3h ja sitten nukut 4h. Kyllä on virkee olo perille päästyä. Varsinkin Ouluun mennessä tää junakuski kiihdytteli ja jarrutteli miten sattuu.

    Häät olis sitten aivan ok ja paluumatka suju yhtä huonosti kuin menomatka. Äksönit osu tuolle sunnuntaille. Vaimo otti aamulla pieneen päänsärkyyn buranan. Kesti noin tunnin ja sitten iski päälle allergiset reaktiot. Eli kun istuin olohuoneessa lehteä lukemassa niin kuulin sen huutavan mua. Kun menin kattomaan että mikä on hätänä niin vaimo valitteli ettei saa hengitettyä. Vanhempien luona kun oltiin niin käskin isän soittaa ambulanssin ja muut koitti rauhotella. Siinä istuttiin sitten pihalla ja ooteltiin kyytiä. Lopulta se tuli ja päästiin kohti sairaalaa. Tosi mitään hengenhätää ei ollu kun hoitajat totes veren happipitoisuuden olevan 99, eli kyseessä enemmän hyperventilaatio ja sen seuraukset kuin tukehtuminen. Eli suomeksi: Kun kurkkua rupes ahistamaan niin hengitys kiihtyi sen verran että se aiheutti huimausta, raajojen pistelyä ja pahaa oloa.

    No siitä sitten mentiin sairaalaan. Ambulansseissa on muuten törkeen isot GPS-näytöt. Tää ihan sivukommenttina kaikille miehille. Sairaalassa sitten otettiin sydänkäyrät, mitattiin verenpaineet yms. Lopulta lääkäri totes reaktion aiheutuneen allergisesta reaktiosta. Eli buranat roskiin meidän taloudessa. Siinä se päivä sitten meni.

    Eilen tein päivän hyvän työn kun bongasin koiraa ulkoiluttaessani sellasen skootterin tuolta päiväkodin takana olevasta metästä. Siitä oli isketty etuvalot hajalle ja muutenkin se oli ottanu vähän iskua. Soitin sitten poliisille ja lupasivat lähettää partion. Pyörin vartin siinä lähellä ja sitten kävi kävelemässä vähän kauempana ja palasin takasin. No tää poliisipartio oli tullu paikalle sillä aikaa. Se joka osas kirjottaa totes että olinko se minä joka soitti siitä. Se joka hoiti puhumisen murahti sitten kiitokset kun olin ilmottanu asiasta. Ei ollu pojat mitenkään ilosen näkösiä että pääsivät roudaamaan sitä pyörää autoon. Olivat kyllä varsinaisia tuppisuita. Tai ehkä ne on kuullu jo miljoona kertaa ne samat jutut, että jaksa aina vastata. 10 pistettä kuitenkin sille toiselle joka muisti oppitunneilta, että on ihan kohteliasta kiittää tämmösissä tilanteissa. Se pyörä olis ollu vuorokauden jälkeen potkittuna siellä horsmien seassa ja renkaat puhki. Parin yön jälkeen sitä ei olis enää tunnistanu skootteriksi. Että ei kestä kiittää.


    Se on ilmoja pidelly

    Perjantai, 6 Heinäkuu:ta 2007

    Hienoa olla töissä kun ei ilmastointi toimi. Talvella on liian kylmä ja kesällä liian kuuma. Ja kun on sopiva niin sitten ootellaan, että millon saa alkaa valittamaan. Kävin sitten eilen siellä hierojalla. Ei se tästä jalasta osannu mitään sanoa. Kunnossa on ja hiero pohkeita. Sitten vaan 25€ ja kiitos näkemiin. Että ei nostattanu fiiliksiä yhtään. Ilmeisesti pitää vaan juosta tää jalka kipeeksi ja sitten mennä lääkäriin. Näkyy ainakin kuvista sitten selvästi missä se tulehdus on. Pakko se on leikata tuo jalka ennen talvea jos kivut vaan jatkuu. Muuten tää oleminen menee vaan koiran kanssa kävellessä ja olutta juodessa. Kohta on taas saatu takasin se paino minkä sain jo laihdutettua.

    Mutta ottaahan tää tilanne nyt aivoon. Ei harjotella maratonia varten vaan leikkausta varten. Harvalla on tässä maassa samat tavotteet. Ei oo muuten järin motivoivaa hommaa. Vituttaa aika rankasti jos ollaan aivan rehellisiä. Että vaihda tässä nyt sitten lajia kestävyysurheilusta pitsin nypläykseen. Jos jätetään pois kestävyyslajit joissa ei liikuta jaloilla, ei uida, ei poljeta ja joissa mä en oo aivan umpi surkea, niin ei niitä montaa oo. Niin on vähissä etten oo keksiny vielä yhtään. Enkä muuten ala harrastamaan rullahiihtoa liikennevaloista liikennevaloihin. No jospa se tästä ens kesäksi.

    Naapuri rupes sitten rakentamaan aitaa. Ennen sen pihalla ei oo semmosta ollu ja nyt siellä sitten naputellaan sitä pystyyn. Kiva kattoo ikkunasta työtä tekeviä ihmisiä.


    Seuraava sivu »